Useiden puolueiden edustajat ovat yrittäneet saada ulkosuomalaisille omaa vaalipiiriä, sillä tällä hetkellä ulkosuomalaisten äänet häviävät useisiin eri vaalipiireihin. Yksi asiaa ajaneista on Barbro Allardt Ljunggren, maailmalla asuvien suomenruotsalaisten varapuhemies ulkosuomalaisparlamentissa.
Ulkosuomalaiset äänestävät tällä hetkellä siinä vaalipiirissä, missä he ovat viimeksi Suomessa asuessaan olleet kirjoilla. Tämä ei ole ollut omiaan kasvattamaan ulkosuomalaisten äänestysintoa.
– Mikäli meillä olisi oma vaalipiiri, niin varmaan tämä äänestysprosentti ulkomailla nousisi aika paljon. Siiinä on kyllä paljon asioita, joita ulkomailla asuva tiedostaa, ja pystyisi ajamaan eduskunnan sisältä, Barbro Allardt Ljunggren perustelee.
Ulkosuomalaisten vaalipiiri ei kuitenkaan saa kannatusta kaikilta ulkosuomalaisilta, sillä Ruotsissa asuu yli puolet ulkosuomalaisista äänioikeutetuista. Tämä johtaisi ajatusta vastustaneiden mielestä epätasapainoon eri ulkosuomalaisyhteisöjen välillä:
– Ne ovat vähän huolissaan, että me Ruotsissa asuvat saisimme liikaa valtaa, Allardt Ljunggren sanoo.
Ulkosuomalaisparlamentin olemassaolo ei ole taattu
Tällä hetkellä ulkosuomalaisten tärkein vaikutuskanava juuri heitä koskevissa kysymyksissä on ulkosuomalaisparlamentti. Vuonna 1997 perustettu ulkosuomalaisparlamentti ei kuitenkaan ole osa Suomen parlamentaarista järjestelmää, ja sen olemassaolo ei näin ollen ole taattu.
Ulkosuomalaisyhteisöt voivat jättää istuntoon aloitteita, joista valiokunnat muotoilevat päätöslauselmaehdotuksia. Täysistunnossa hyväksytyt ehdotukset luovutetaan Suomen pääministerille, joka lähettää ne edelleen valtioneuvostoon lausuntokierrokselle.
Kaksoiskansalaisuus ja kirjeäänetys ovat esimerkkejä ulkosuomalaisparlamentille tehdyistä aloitteista, jotka lopulta ovat toteutuneet.
